Työttömyysturvan muutokset vuonna 2024

Työttömyysturvan omavastuuaikaa aiotaan pidentää kahdella päivällä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalle ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on nykyisin viisi päivää, mikä tarkoittaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuaika olisi seitsemän päivää, mikä vastaa noin puoltatoista viikkoa.

Omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. Eduskunta on hyväksynyt muutoksen.

Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Eduskunta on hyväksynyt muutoksen.

Lomakorvausten jaksotus palautetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen tarkoittaa sitä, että etuudet eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla.

Muutos vaikuttaa etuuksiin 1.1.2024 alkaen. Eduskunta on hyväksynyt muutoksen.

Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lapsikorotuksia ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen. Eduskunta on hyväksynyt muutoksen.

300 euron suojaosa työtuloille poistetaan 1.4.2024 alkaen. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa.

Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen. Eduskunta on hyväksynyt muutoksen.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lopettaa. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön.  Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lakkauttaa 1.8.2024.

Hallituksen esityksen mukaan lakkauttaminen tulisi voimaan siten, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024. Katso tarkemmin tiedotteesta

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan. Tämä tarkoittaa, että työttömyysturva laskee

• 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (n. kaksi kuukautta) ja
• 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (n. kahdeksan kuukautta).

Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ansiopäiväraha porrastettaisiin, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Ansiopäivärahan työskentelyedellytyksen kertyminen palkkatuetussa työssä on tarkoituksena lopettaa. Nykyään palkkatuettu työ kerryttää työskentelyedellytystä 75 % osuudella.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan palkkatukityö ei enää kerryttäisi työssäoloehtoa, jos työ on alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Palkkatukityö voisi kuitenkin kerryttää työssäoloehtoa silloin, kun palkkatukea on maksettu alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen. Työssäoloehto kertyisi tällaisessa tilanteessa sen jälkeen, kun palkkatukea on maksettu 10 kuukautta. 11 kuukaudesta alkaen työssäoloehtoa kertyisi 75 % osuudella työajasta. Mahdollinen pyöristys tehtäisiin alaspäin lähimpään täyteen työssäoloehtokuukauteen.

Silloin kun palkkatukityötä ei huomioida työssäoloehdossa, se pidentäisi jatkossa sitä ajanjaksoa, jolta työtä voidaan huomioida työssäoloehtoon (ns. tarkastelujakso).

Ikään perustuvista poikkeuksista aiotaan luopua. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan työttömyysturvalaista poistettaisiin säännökset, joiden mukaan:

• 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
• 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Päivärahan tasoa ei lasketa uudelleen, jos työssäoloehto on täyttynyt osin palvelun perusteella.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ansiopäivärahan tason suojia ei sovellettaisi, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden (26 kalenteriviikkoa) työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaaditaan vuoden työtä.

Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Esimerkki:

Henkilölle on 1.9.2024 mennessä kertynyt yhteensä 26 kalenteriviikkoa työtä. Hän työskentelee vielä syyskuun loppuun asti ja jää työttömäksi 1.10.2024 alkaen.

1.9.2024 mennessä kertyneet kalenteriviikot muunnetaan vastaamaan uusia työssäoloehtokuukausia. Henkilölle on siten kertynyt uuteen 12 kuukauden työssäoloehtoon yhteensä 6,5 työssäoloehtokuukautta (24 vkoa : 4 vkoa = 6 kk, 2 vkoa = 0,5 kk).

Jos henkilön palkka syyskuun aikana on vähintään 930 euroa, hänelle kertyy siitä kokonainen työssäoloehtokuukausi. Hänellä on tällöin työttömäksi jäädessään kertynyt työssäoloehtoa vasta 7,5 kk, joten hänellä ei ole oikeutta päivärahaan.

Pidempää työssäoloehtoa ei kuitenkaan sovelleta, jos työssäoloehto on täyttynyt ns. työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetyssä työssä tai palvelussa ja työ tai palvelu on alkanut viimeistään 1.9.2024.

Eduskunta on hyväksynyt muutoksen.

Työttömyysturvan työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riipu työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioidaan ainoastaan palkan perusteella. Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovutaan. Sen sijaan edellytetään, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Tulevassa laissa minimipalkka on 930 euroa.

Tuloperäistä työssäoloehtoa sovelletaan sellaiseen palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen. Eduskunta on hyväksynyt muutoksen.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Nykyisin kassat eivät voi tehdä nykyisin mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Lisäksi se selvittää universaalia ansiosidonnaisen mallia ja työttömyysturvan keston lineaarimallia suhteessa työssäoloehtoon.